irtolaiset

Aasinkorvani on rehevä ja kaunis. Ilmeisesti tapaturman seurauksena siitä irtosi kaks lehteä. Laitoin lehdet vesilasiin, josko lähtisivät tekemään juurta ja voisin istuttaa ne uuteen multaan. En tiedä näistä, mutta sopii yrittää.





Irtolaiset kokivat kovia heti kotoa muutettuaan, kun kissani oli kaatanut niiden vaatimattoman maljakon yön aikana. Virkosivat kuitenkin ja nyt odotellaan.

En pidä näistä kuvista, mutta yritän ottaa onkeeni kuvataidekasvatuksen lehtorin, Marjo Räsäsen, viisaista sanoista ja päästää irti, lakata märehtimästä. Päästän irti näistä kuvista. Ehkä kuvaan irtolaisia uudelleen vielä, teen koko tarinasta oppimiskokemuksen, prosessin.