Näin tänään roskisten luona kauniin keltaisen, vanhan patjan. Jonkun tuntemattoman roskiskuntoiseksi ajattelema patja ei ihan innosta dyykkaamaan, vaikka dyykkaamista on aiemmin kyllä harjoitettu. Tuloksena siitä tämä ihana dyykkikokonaisuus: nojatuoli ja rahi.
Olin aina kuullut juttuja siitä miten ihmiset löytävät roskalavoilta tai -katoksista upeita aarteita, huonekaluja, lamppuja, hyväkuntoisia ja käyttökelpoisia. En tahtonut uskoa ihmisten hyvää tuuria todeksi ennen kuin törmäsin tuohon nojatuoliin, kevyessä lumisateessa, perjantaiyönä, koiria lenkittäessä, vuonna 2010. Tuona hetkenä, uskon näin, olisin hyvin voinut samaistua jonkin kohtuullisen lottovoiton voittajan tunnelmiin. Tietysti ihana nojatuoli piti äkkiä raahata turvaan lumisateelta ja muilta aarteenetsijöiltä. Aluksi en pitänyt kankaan omituisista tiikerikuvioista, mutta kun silmä on reilun vuoden tottunut, niistä on muodostunut ehdottomia suosikkielementtejäni tuolissa.
Rahi löytyi sisareni roskakatoksesta viime kesänä. Olin etsinyt jo pitkään kohtuuhintaista ja kohtuullisesti elämää nähnyttä nahkarahia sellaiseen kuitenkaan törmäämättä. Rahi oli saanut roskistuomion luultavasti innokkaan nuoren taiteilijan ja kuulakärkikynän liiton vuoksi. Löytöhetkellä rahia koristaneet kuulakärkikynätaiteilut ovat kuitenkin pienen hankauksen ja käytön seurauksena hävinneet tämän vajaan vuoden aikana.
Nämä kaksi ovat kenties ihanimmat huonekalut koko kodissamme. Rakastan toki kirjahyllyjä, mutta lähinnä niiden sisällön vuoksi, sillä voisin hyvin vastaanottaa nykyisten tilalle komeat, korkeat lundiat. Näistä en tahtoisi luopua kovin äkkiä. Ikävä kyllä nojatuoli alkaa jo näyttää hieman kärsineeltä ja sen kulumista on pyritty hidastamaan pitsiliinapeittosella (jonka historiaa en muista alkuunaan, sellainen vaan löytyi kaapistamme).
Lemminkäisen äiti. Lemminkäisen äiti nyt on Lemminkäisen äiti. Ei dyykatty, mutta kuuluu ehdottomasti Ihanien Asioiden kokoelmaan.
Mä oon löytäny roskiksesta uudenverosen hihalaudan (tuli tosi tarpeeseen, ompelin sillon paljon vaatteita), söpön maustehyllyn (siinä on mm. sydämenmuotonen "kurkistus"aukko), tarjottimen, kiinanruusun (joka pari viikkoa mulla oltuaan alko kukkimaan), venäläisiä posliinilautasia joita oon käyttäny kukkalautasina. Ja varmaan paljon muutakin, jota en nyt muista.
VastaaPoistaToi sun punanen rahi on kyllä tosi löytö! Kelpais mullekkin.
(Niin ja tuolta aiemmasta, mullakin on aina mielessä että pitäis enemmän kävellä ympäri kaupunkia, uusissa paikoissa. Aina mietin että jos huomenna vaikka kävelis kotiin vähän eri reittiä ja pitemmän kaavan kautta. Mut ikinä siitä ei tuu mitään kun on väsynyt tai kiire. Muka.)
Ihanaa että olet tehnyt noin paljon löytöjä!
VastaaPoistaTuli muuten mullekin mieleen yksi half-löytö parin vuoden takaa. Roskiksille oli joku kantanut ihanan, vanhan jalkalampun, jossa oli sellainen mahtihieno kankainen varjostin ja krumeluurattu puinen jalka. En ymmärrä mikä mielenhäiriö vallitsi kun en samalta seisomalta kantanut sitä kotiin. Jalkalamppu katosi aika pian, ja bongasin myöhemmin, että se oli päätynyt meidän alakerran naapurille. :)