Hei kesä. Kaikin mokomin, tule tänne.
Sain kasan ihania, ihania kirjoja, mutta joita en vielä pysty lukemaan. Sattuu liikaa vielä vaan, puolen vuoden aikana ei ehdi poloinen kovin karaistua. Huomasin yhden alleviivauksen ja purskahdin hillittömään itkuun.
Pitäydyn nyt Antti Heikkilässä lukemiseni osalta, ainakin jonkin aikaa. Olen ollut huono lukija aina Riku Korhosen Kahden ja yhden yön tarinoiden jälkeen. Tykkäsin siitä kovasti ja kaikki muu on tuntunut sen rinnalla niin pimpelipompelilta että luovutan aika pian. Typerää touhua, kärsimätöntä touhua. Ryhdistäydyn.
Siitäkin huolimatta olen aika onnellinen. Varovasti ja hieman epäuskoisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti