syk-sy

Pienten ihmisten kanssa on tullut harjoiteltua pitkästä aikaa ta-vut-ta-mis-ta.

Syksyyn liittyy mielikuvissani ihana ar-jen ro-man-tiik-ka. Vaikka rakastan kesää, tuntuu ihanalta ja odotetulta palata mieleisten velvollisuuksiensa ja rytmiensä pariin. Nyt olemme tässä kaikessa jo hyvässä vauhdissa.

Nuorempi koirani on aina edellisinä vuosina (kuulostaa liioitellulta, sillä hän täyttää vasta kaksi vuotta muutaman viikon päästä) talvisin ja viime syksynä maistellut eteensä sattuneita ruu-sun-mar-jo-ja, mutta tänä vuonna ne eivät ole jostain syystä kelvanneet. Mistä lie johtuu?
Esikoiseni, hän keskittyy vielä vi-her-tä-vän heinän pureskeluun.